The first week

Viikonloppu meni ihan hujauksessa kun tuntui, että uni maistui koko ajan.Päiväkodissa työskentely rasittaa korvia ja aivoja kovasti, joten lepo ja liikunta tekee hyvää.

Tiistaina Mari opettaja kävi vierailulla ja kerroin myös hänelle Askeleet opetusohjelmasta, mitä pidimme ohjaajan kanssa aiemmin päivällä. Tai ohjaaja piti ja minä seurasin sivusta. Askeleittain-opetusohjelman avulla päiväkodissa, esikoulussa ja 1.-5. luokalla voidaan opettaa lapsille empatiataitoja, itsehillintä- ja ongelmanratkaisutaitoja, sekä tunteiden säätelyä. Nämä taidot edistävät tutkimusten mukaan lasten koulumenestystä ja myöhemmin heidän menestymistään työelämässä. Väkivaltaisia tilanteita voidaan välttää, kun suuttumuksen ja kiukun tunteita opitaan käsittelemään eri menetelmien avulla.

Ensimmäisellä Askeleittain hetkellä opeteltiin lähinnä kerhon sääntöjä lapsille. Lapsilta myös kysyttiin kuka on sellainen tärkeä henkilö jolle lapsi voi kertoa tärketä juttunsa. Samalla kysyttiin myös että millainen tunne siitä tulee kun joku kuuntelee. Ihanaa huomata, että lapset vastaavat totuudenmukaisesti ja oivaltavat itsekin asioita. Monille se tärkein oli tietysti äiti, mutta joku vastasi "äiti ja isi" ja yksi sanoi tärkeimmäksi iskän. 

Tällä viikolla aloiteltiin Auringonkukka askartelua ja jokainen lapsi askarteli oman auringonkukan. Pienimmät lapset värittivät valmiin auringonkukan paperille. Vähän vanhemmat lapset värittivät auringonkukan, leikkasivat sen ja liimasivat muutaman silkkipaperimytyn auringonkukan keskiöön. Eskarilaiset tekivät kaksi auringonkukkatyötä. Huopakankaasta askarreltiin ensin keskiö, johon liimattiin keltaisesta huopakankaasta terälehtiä. Kukkien varret taiteiltiin pujottamalla helimiä piipunkrasseihin, nämä komeat auringonkukat pääsivät kattoon roikkumaan. Toisen auringonkukkatyön eskarit tekivät isoina maalauksina.
Yksi hoitaja toi alkuviikosta päiväkotiin kaksi isoa maljakollista auringonkukkia lasten ihailtavaksi, samalla niistä saatiin myös mallia ja inspiraatiota askarteluihin. Jännä miten erilasia lapset ovat kehitykseltään. Esimerkkinä hienomotoriikka, samanikäisistä joku toinen saattaa olla paljon parempi leikkamaan kun toinen.. Tämän vaikuttaa mielestäni oleellisesti myös lapsen kiinnostus tehtävään asiaan ja sen opetteluun.

Tällä viikolla olin myös aamulla vastaanottamassa lapsia päiväkotiin, osat vanhemmista ovat puheliaampia, mutta on myös niitä jotka vain jättävät lapsen eivätkä välttämättä sano mitään muuta, kuin tervehdyksen.
Yritin esitellä itseni mahdollisimman monelle vanhemmalle, mikä oli vaikeaa kun lapsia on niin paljon, ja osaa saattoi tuoda hoitoon myös nuoren näköiset isovanhemmat .. Pikku hiljaa alkaa hahmottamaan lapsien nimien lisäksi sisarussuhteita ja sitä miten erilaisa persoonia lapset ovat esimerkiksi sisareen verrattuna tai ihan yksilöinä. Vielä ei ole kovin moni lapsi uskaltanut olla hankala tai näyttää huonompia puoliaan..

Tämä viikko on ollut aivan ihana ulkoilusäiden suhteen, monena päivänä ihana aurinko on paistellut ja pahimmilta sateilta ollaan vältytty.